keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Vuosi 2013

Voisin vaikka aloitella pahoittelemalla blogimme seuraajille tämän vuoden vähäisiä päivityksiä. Elämä nykyisellään on niin hektistä ja haastavaa, että tällainen tarinointi on jäänyt suoraan sanottuna mitättömäksi. Meidän perheen ihmisvahvuushan kasvoi elokuun viimeisenä päivänä kuuteen :) Ilari poika syntyi silloin. Raskauskin loi omat haasteensa arkeen vaikka helppo alkuraskaus olikin, mutta kummun kasvaessa tämän kasvitädin olotila kävi hyvin vaivalloiseksi. Lisäksi esikoiseni on erityislapsi ja hänen kanssaan on omat kujeensa mukaan lukien kaiken maailman käynnit milloin missäkin. Voisiko sanoa, että vapaata ei juurikaan ole :D Tällä hetkellä Ilari nukkuu aamupäikkäreitä ja toivon, että ehdin tämän päivityksen luoda alusta loppuun :)

Tämä vuosi alkoi siten, että SKJL myönsi tälle kasvitädille kasvattajanimen Sinikellon. Poikueita syntyi huhtikuusta alkusyksyyn useita ja maailmalle lähti monenlaista luppalapsosta, niin lemmikiksi kuin jalostukseen :) Iso osa vanhoista jalostusyksilöistä lähti toisiin kaniloihin jatkamaan, jotta sain kotiin jätettyä uusia nuoria yksilöitä ensi kevättä odottamaan. Kaksi naarasta lähti sijoitukseen, joista toinen teki poikueensä lokakuun lopulla ja nyt nämä valloittavat sijoituskakarat ihastuttavat "sisäkaneina" meillä kotosalla tällain joulun tienoolla. Toivotaan, että heillekin löytyy arvoisensa kodit :) Kasvatuksessa tuntuu että oikealla tiellä ollaan ja hyvään suuntaan mennään. Värilinjat alkaa olla kunnossa, mitä nyt tuo keltainen väri kummittelee. Onpahan aina yksi "ruma ankanpoikanen" joukossa. Korvien asennossakin alkaa olla parannusta samoin lupalle ominaisen rungon pyöreydessä. Uusimpana ja viimeisimpänä mörkönä oli tämän vuoden poikueissa halkiopenis pojat, joita oli muutama kappale. Sen linjan emä lähti vihreämmille porkkanamaille, koska kyseisen emän emä oli toisaalla myös jättänyt halkiopenis poikia. Samaten poistin pojat ja niiden sisarukset jalostuksesta. Lähtivät lemmikkikoteihin, joissa toivon mukaan ei suunnitella kanipoikueita -_- Toinen möröistä on v-jalkaisuus, josta juuri viimeisimmällä käymälläni KKryn kurssilla oli puhetta. KKryn näyttelyssä yksi jalostusnaaraistani sai arvostelukorttiin maininnan v-jaloista. Kotona katsoin itse tilannetta ja todellakin toinen jalka sojottaa sivummalle kun toinen taas menee vatsan myötäisesti *hmph* Pähkäiltyäni asiaa, päätin että teen yhden ns. testipoikueen ensikeväälle ja jos v-jalkaisuus periytyy penskoille, poistan naaraan jalostuksesta. Emmekö kuitenkin terveitä kaneja ensisijaisesti halua? :) Surullisinta tässä on se, että kyseinen naaras on muutoin niin täydellinen, etenkin luonteeltaan. Lisäksi hän on Sinikan lapsenlapsenlapsi <3 Mutta kasvattamisen luonteeseen kuuluu nämä kirjaimellisesti paskat asiat myös, ei se niin helppoa ole.

Vuoden lopun saatoksi voisin lisäillä kuvia iloksenne ja muistoksi itselleni ennenkuin tämäkin kone sanoo itsensä irti :D Olen esittänytkin hartaan toiveen macin koneesta. Saas nähdä koska sellaisen saisi :D



  • Tällainen päivitys löytyi vielä julkaisemattomana näin puolen vuoden jälkeen, painettakoon vihdoinkin JULKAISE!

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Vuoden 2013 eka poikue syntynyt!!!

Voi tätä riemun määrää, mikä ilo pursuaa sydämestä ja mikä tuska pitää itsensä aisoissa ettei mene lääppimään pesälle vielä!! Sinikellon Maahinen tutummin Matta-neiti, nykyään vissiin sitten rouva :D on pyöräyttänyt kanilamme ekan poikueen tälle vuodelle!! Nyt vain kaikki peukut ja potut pystyyn, että ensikertalainen mamma hoitaa vekarat :) Tässä poikueessa voi hyvällä säkällä olla ruskea otter penska :3

Tämän vuoden pääsiäinen tuntui ihan ontolta ilman kanivauvoja. Meillä on viime vuosina aina ollut pääsiäisen tienoolla pupuvauvoja ja nyt ei ollut.

Tosiaan isänä on poikueessa Empty Desert, tutummin Emppu. Emppu ei ole oma kasvattini vaikka omien kasvattieni jälkeläinen onkin. Mutta kaikesta huolimatta rakas pikkuinen mies <3

Myös Sinikellon Pirkko Porsas eli Possu-neiti väkertää pesää, jopa karvoja oli nypitty! Saas nährä onko tänään kaksi poikuetta Sinikellon kasvattajanimen alla :) Ja Empusta tulisi kaksinkertainen isukki!

Saksan poika on astunut vasta hiljattain onnistuneesti Chelonen eli tutummin Shellin. Aikaisintaan Vappuna saamme odotella sitä poikuetta :) Saksan poika eli Von Willie lyhyemmin Pili tai Vili on kyllä asustanut maaliskuussa ExRosaris Quutarin eli Pullan kanssa, mutta yhtään onnistunutta astumista en nähnyt. Pulla on kyllä aika pulla, että ehkä sitä uskaltaisi hänenkin masuun toivoa vauvoja!

Ruutanan kanilan kasvattaja uhosi lainaavansa Piliä - saas nähdä matkaako poika Korpilahdelle vieraisiin naisiin tässä kevään aikana :)

Sitten hieman kuvasaastetta!





Aurinkoista kevättä kaikille ja lähetetään takatalvi hiiteen :)


tiistai 8. tammikuuta 2013

Mieletöntä!! Kasvattajanimi hyväksytty!

Olen tässä jo viikon verran hymyillyt muikeena siitä ilosta, että vihdoinkin minulla on kasvattajanimi! Ja mikä parasta, vielä se mikä oli ykkösvaihtoehto :) Kasvattajanimi on Sinikellon ja sen saa liittää kasvattieni nimen eteen - ei ole pakko - mutta minua ilahduttaisi jos maailmalla olisi Sinikellon nimiset luppakorvat :) Kasvattajanimeni on Suomen Kani- ja Jyrsijäliiton myöntämä. Hain nimeä Kaniininkasvattajat Ry:n kautta. Nyt sitten pitäisi saada kotisivuille Sinikellon nimi. Uusi face/kaniystäväni Hanna on lupautunut yrittämään tehdä minulle uudet kotisivut. Omasta logosta haaveilen, että jos joku haluaa taiteilla minulle logon, olisin hyvin otettu :) Sähköpostiini katja.poikajarvi@gmail.com voi lähettää logoehdotuksia!


Toinen iloinen uutinen kanirintamalla on uusi luppakorvamme Pili <3 Herra Von Willie saapui meille Saksasta. Kaniystäväni Hanna, Annu ja Anne olivat Saksassa Eurooppanäyttelyä 8.-9.12.2012 katsomassa ja toivat sieltä useammalle kaniharrastajalle itsensä mukaan lukien kaneja. Minä tilasin ruskean uros kääpiölupan. "Pisteillä ei ole väliä, kunhan korvat on jokseenki lupassa ja luonne ei ole sellainen, että juoksee häkin seinää päin nähdessään ihmisen. Mikäli kumpikaan noista kriteereistä ei täyty, ei tarvitse ostaa rusakkoa." Näillä terveisillä tytöt lähtivät katsastamaan minulle uutta verta luppalinjoihini. Kauhulla odotin arkaa, suuren kanilan kasvattia, joka ei olisi kuunaan päivänä tottunut hellittelyyn. Täysin vääräksi osoittautuivat pelkoni. Pili oli näyttelyn paras ruskea kääpiöluppa. Eurooppastandardin mukaan pojalle kertyi pisteitä 96,5p. Eli Suomessa se olisi pari pistettä vähemmän, koska käytämme arvostelussa Pohjoismaista stankkua. Luonne osoittautui liki 100p arvoiseksi. Olen aivan rakastunut! Harmikseni minulla ei ole mitään tietoja pojasta. Laitoin facebookissa kyselyä Pilin saksalaiselle kasvattajalle, mutta mitään ei ole kuulunut. Taitaa olla etanapostin vuoro...

  
 

Pili asustaa sisällä karanteenissa Tammikuun loppuun. Pojalla on asumuksena 100cm tehdashäkki, mutta onneksi tila on vain väliaikainen ja karanteenin jälkeen tiedossa isompi asumus. Poika on päivittäin vapaana ja seuraa minun ja nuorimman lapseni Antin (2v) perässä riippuen siitä kumpi on lähettyvillä. Koiraraukkamme joutuu itkemään Pilin vapauden ajan häkissä tai saunalla. Irman viettien vuoksi ei ole mahdollista päästää sitä samaan tilaan kanien kanssa. Pili rakastaa otsan rapsuttamista ja omena on parasta herkkua. Viime keittiöreissulla löysi lattialta riisikakun palasen ja se näytti maistuvan. Riisikakun terveellisyydestä kanille en tiedä, mutta näyttää tuo hengissä vielä olevan. Sähköjohdot ovat toistaiseksi pysyneet ehyinä Pilin retkistä huolimatta. Toivotaan, että sama kiltteys jatkuu karanteenin loppuun asti.

No entäs muut kanitukset... Pulla on kasvattanut pienen leukiksen, Emppu yllätti upealla onkalollaan, jonka teki heinää täyteen ahdettuun pesäkoppiin. Shelli ja Matta ovat kasvaneet jo aikuisen mittoihin. Ja minä kuumeilen kevättä. Olisi niin ihana saada pupuvauvoja taas. Toivotaan, että kevät saapuu varhain niin uskaltaa astutella tyttöjä :)

Hyvää kevään odotusta tänne lumisen talven keskelle :)




perjantai 19. lokakuuta 2012

Kanimarkkinoilla hiljaista??

Kauankohan edellisestä blogipäivityksestä on?? En tullut vilkaisseeksi, mutta kauan kumminkin. Seuraakohan tätä blogia edes kukaan enää?? No itsellenihän tämä pääasiassa on :)
Olen pitänyt facebook lakkoa jo toista kuukautta. Ensimmäiset viikot olivat tuskaa, mutta nyt sitä ei edes kaipaa. Ja mikä parasta nyt mulla on elämä ;) Valitettavasti joudun rikkomaan lakkoni, koska kotiin meinaa jäädä kaksi luppapoikaa ja kohta ikää on jo niin paljon, että poikia ei voi enää pitää yhdessä. En ole löytänyt heille kotia :( Ja kuten tiedätte nykyiset tilani ovat rajalliset. Joten täytyy laittaa pojat facen kanipalstoille kotia etsimään. Olisi sääli lopettaa heidät. Edes eläinkaupat eivät ota, kun "häkit" täynnä.

Nyt olisi sitten talveksi haussa lämmittimet häkkeihin. Ideoita?? Mietin että voiko infrapunalämmittimen kiinnittää vesivanerikattoon ilman tulipalon vaaraa?? Sitten pitäisi asentaa "verhot" parvekkeelle ettei lumi valtaa "kanilan" puolta. Toisin sanoen töitä riittää. Tiedän, että monet sanovat ettei lämmittimiä tarvita välttämättä mikäli kani ollut keväästä asti ulkona. Jotenkin liittyy turkin kasvuun tms. Jokaisella on kyllä todella muhkea ja tiivis karva. Hyvä kun sormet menee karvojen väleistä :D 
Mutta täällä riehuu sellainen valvontaell kaksikko, että oksat pois. Toinen kyllä siirtyi Turun löytöeläintaloon töihin... en nyt tarkkaan muista paikan nimeä. Jokatapauksessa todennäköisin syy miksi lähti, liittyi jotenkin Tampereen sorsapuiston lintuihin... tai ainakin jos osaa laskea 1+1 niin tietää mikä on 2. Kaksikko ei kuitenkaan ole oman asuinpaikkani alueen valvontaell, mutta eipä se Treen puolen nuorikkoa estänyt liittymästä Ylöjärven nuorikon seuraan. Juttuun liittyy niin paljon hämärää, epäjohdonmukaisuutta, valheellisia ja vääristeltyjä raportteja, laittomia kotietsintöjä jne, äkillisiä tuomarimuutoksia, oikeudenkäynnin siirtoa jne... Jopa haastemiehen ja ulosottomiehen mielestä koko juttu on naurettava ja ovat toivoneet, että pelleily loppuisi pian. Mutta mitä yksi ihminen viranomaisia vastaan voi, kun jopa syyttäjä hylkää kanteen viranomaisia vastaan, samoin oikeuskansleri... nyt odotellaan mitä valtakunnan syyttäjä sanoo... mutta eikös se aina ole niin ollut, että viranomaiset pitävät yhtä. Mitä väliä kansalaisella. Ihmisellä.
Juups, taisi olla hieman epäselvästi kerrottu juttu, mutta liittyy oikeammin kanoihin eikä kaneihin ;) Mutta samainen kaksikko hyökkäsi 2011 alkuvuonna erästä kanikasvattajaa vastaan. Hänenkin tapauksessa naikkoset puhuivat toista ja kirjoittivat raportit vääristellysti. Onneksi oikeus näki kaksikon läpi ja kanikasvattaja voitti jutun!! Harmi että nyt kävi ystävälleni toisin ja se suututtaa minua, koska tiedän miten paljon eläimet hänelle merkitsevät ja miten paljon aikaa hän niiden kanssa viettää! Tästä syystä haluan että omat "tilani" ovat moitteettomat. En halua heitä tänne tekemään tikusta asiaa.

Parhautta on kuitenkin se, että nyt voin hakea kasvattajanimeä!!! KKry:lle iso kiitos <3 

Eihän se kasvattajanimi mitenkään kanejani paranna, mutta on sillä iso merkitys itselleni. Tunnen olevani jotakin enemmän ;) Ja ehkä se paskanlapiointikin sujuu jouheammin kun voi pröystäillä olevansa virallinen kasvattaja :D No vitsit vitsinä. 

Lähiaikoina palautuu yksi kasvattikin kotiin. Mielenkiinnolla odotan millaiseksi tyttö on kehittynyt :) Hänellekin tarvitsee alkaa miettiä uutta kotia... Halukkaita? :D

Tässä muutama kuva kotia etsivistä pojista :)




~ Katja ~



maanantai 20. elokuuta 2012

Diktatuuri vs. oppositio = ihana harrastus??

Aika kuluu taas niin älyttömän nopeasti, että hups keikkaa sitä onkin kulunut jo enemmänkin kuin tovi viime bloggauksesta. Korjaanpa siis tilanteen.

Tosiasiassa mun masennuksessa on ollut aika vuoristorataa ja väsymys on mieletön. Kaikki käy niin hitaalla ja ehkä se on se suurin syy miksi bloggaus, kirjeenvaihtokaverit, postcrossing ym. ovat jääneet taka-alalle. Keittiön pöydällä odottaa nippu päiväkodin papereita täytettäväksi. Huoh.

Kesään on mahtunut lomareissuja, kaksi epäonnistunutta poikuetta, sadetta ja kärpäsiä. Elokuu pelasti kesän auringonpaisteellaan, mutta toi taakaksi ampiaiset. Parvekkeella on pirulaisia joka päivä ja niitä tulee sisälle asti kiusaksi. Vielä yksikään ampiainen ei ole onneksi onnistunut pistämään ketään. Nyt on Miimillä ja Syssylläkin molemmilla penskat. Nämä toiset poikueet onnistuivat. Tosin Syssy oli ns.kaksoisraskaana. Sai kahden viikon kuluttua edellisistä menehtyneistä penskoistaan uudet penskat. Ekaan poikueeseen syntyi kaksi ja tähän toiseen poikueeseen viisi, joista elossa kaksi. Musta otter naaras ja musta uros. Poikueen nimiteemana on taruolennot, joten tästä syystä naaras sai nimekseen Maahinen ja uros sai nimekseen Menninkäinen.

Miimin puolestaan astutin heti uudelleen, kun ekassa poikueessa alkoi penskat tipahdella. Ekassa poikueessaan Miimi sai seitsemän nakkia ja tässä toisessa kolme. Pesässä möyrii madagaskar otter naaras, musta otter naaras (epäselvä) ja luonnonharmaa uros.


Nyt sitten mietin teenkö nuorille tytöille penskat vielä ennen talven tuloa, mutta ongelmaksi tulee korvat. Erään vanhemman kokeneen kasvattajan mukaan kylmyys ei ole hyvästä lupan korville. Liittyi jotenkin korvien kasvamiseen. Sitten taas haluisin käyttää Emppua, mutta poika on vielä niin nuori että astumisesta ei tule vielä mitään. Noh, mä katselen tilannetta...

Miimi ja Syssy muuttivat sitten erilleen, kun Miimin penskat syntyivät. Alunperin tyttöjen piti asua yhdessä vaikka saavat natiaisia. No ei mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Miimi ei ollut moksiskaan Syssyn poikueen syntymästä ja jos näin olisi ollut Syssynkin kanssa, kun Miimi sai poikasia, ei olisi tällaista tilannetta, että tytöt olisi tarvinnut erottaa.
Miimi tosiaan synnytti penskansa Syssyn kusinurkkaan. En tiedä mistä tällainen valopää idea!! No Syssy ei sitten voinut wc-nurkkaansa vaihtaa vaan kylmän viileästi pissaili ja kakkas Miimin 1-2vrk:den ikäisten lasten päälle. Soitin sitten kokeneemmalle kasvattajalle neuvoa ja hän sanoi että parasta olisi siirtää Syssy reilu pariviikkoisine kersoineen eri häkkiin ja siivota varovasti Miimin häkin pissanurkat ja yrittää siirtää penskat hieman sivummalle pissanurkasta.
Minä sitten laitoin Syssyn mukuloineen Chelonelle tarkoitettuun häkkiin. Chelone on minulle tuleva sininen otter luppanaaras. Nyt on sitten kysymysmerkkinä minne tungen Chelonen. Ehkä yritän saada tytön sopeutumaan Pullan ja Possun laumaan väliaikaisesti.
Syssy hieman ressaantui siirrosta, eikä ensimmäiseen vrk:een imettänyt poikasiaan lainkaan. Onneksi huomasin asian ja "pakko"imetin ne asettamalla Syssyn kyljelleen. Enpä nyt tiiä oliko se poikasille "pakko", koska niin hanakasti imivät tissejä. Syssy ennemminkin yritti pistää kampoihin. Tämän episodin jälkeen Syssy on imettänyt kersansa, mutta maitoa ei varmaankaan tule riittävästi, koska poikaset ovat liian "normikokoisia" siihen nähden, että niitä on vain kaksi ja nisiä kahdeksan.
Siivosin sitten Miimin häkin heti, kun Syssy oli heivattu pihalle. Poikkesin radikaalisti "varovainen" ohjeista ja otin pesän lapiolla kokonaisena pois pissanurkasta ja laitoin sellaiseen astiaan odottamaan, kunnes olisin saanut siivouksen loppuun. Sitten siivosin normaaliin tapaan häkin ja asetin lopulta pesän samaan kohtaan. Ja mikä parasta. Miimi ei ollut asiasta millänsäkään :) Hienosti on hoitanut poikaset :)


No sitten yhdistys johon tämän harrastuksen puolesta kuulun. Laitan alle kuvauksen siitä millaista yhdistyksen toiminta on nykyään. Terveiset vaan hallituksen jäsenille, jotka lukee mun blogia ;)

"Diktatuuri-sana tarkoittaa perusmerkityksessään diktaattorin rajattomaan vallankäyttöön perustuvaa valtiomuotoa tai jonkin ei-demokraattisesti valtaan päässeen ihmisjoukon, kuten puolue-eliitin, sotilasjuntan tai aristokratian itsevaltaisesti hallitsemaa eli diktatorista valtiota. Diktatuuri voi myös tarkoittaa yleisesti hallintomuotoa, jolle on ominaista poliittisen opposition tukahduttaminen sekä sananvapauden tai muiden perinteisten demokraattisten vapauksien rajoittaminen."

Itse puolestani olen ns.vastarannankiiski, vapaustaistelija, etsiessä parempaa huomista ja oikeaa tietä yhdistyksen toiminnassa jäsenten hyväksi. 

"Opposition tehtävänä on arvostella hallituksen tekemiä päätöksiä ja pyrkiä valtasuhteiden muuttamiseen seuraavissa vaaleissa."

"Yleensä vapaustaistelijat toimivat jonkin ryhmän, kuten etnisen ryhmän vapauden puolesta sortajaksi koettua tahoa, esimerkiksi valloittajaa tai vallanpitäjää vastaan. Etnisen ryhmän vapaustaistelu pohjautuu usein nationalistiseen ajatukseen, että kansalla pitäisi olla oikeus päättää omista asioistaan. Usein tavoitteena on oma valtio tai itsehallinto."

Filosofi Immanuel Kantin mukaan "vapaus on vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä loukkaamasta toisten vapautta."

Ja tämän lukemista suosittelen kaikille, jotka minua ja minun ideologiaani vihaavat: Sananvapaus

Tilanne minun ja yhdistyksen välillä on kärjistynyt siihen, että suunnittelevat minun erottamista yhdistyksestä. Olenkin tästä syystä perehtynyt erilaisiin oikeudenpäätöksiin, mitkä ovat riittäviä olleet erottamaan jonkun jäsenen jostain yhdistyksestä. Ja voin huvittuneena todeta, että tällä yhdistyksellä ei ole mitään sellaista minua vastaan, mikä oikeuttaisi heidän erottamaan minut :D Heillä ei ole edes oikeutta antaa varoituksia ja juuri sainkin heiltä kirjallisen mitätöinnin varoitukselleni. Ja huvittavinta on, että kaikki sähköpostit mitä hallituksen suunnalta saapunut, jokaisessa pyydetään kuittausta, mutta yhtäkään kuittausta ei ole tännepäin tullut, kun heille olen postia laittanut. Nytkin oli minun erottamiseni kuuleminen lauantaina enkä päässyt paikalle, joten laitoin pari viikkoa takaperin sähköpostitse pyynnön kuulemisen siirrosta. Vielä tänäkään päivänä ei ole mitään kuittausta tullut heiltä. Että näin toimitaan tässä yhdistyksessä. Mutta vielä tulee se päivä, että diktatuuri kukistuu ja oikeus ja tasa-arvo pääsevät pääasemaan tässä yhdistyksessä. Ainakin sitä toivon ja rukoilen. Nyt olemme vielä Saatanan armoilla.

Pahoittelen kärkästä tekstiäni, mutta rakastan teitä lukijani ja uskon, että te kyllä ymmärrätte sarkasmin ja ironian rivien välistä :)

Peace&love!!




maanantai 11. kesäkuuta 2012

Postcrossing

Innostuneena ystäväni Marikan omasta blogipostauksesta, ajattelin matkia hieman ja tehdä samanlaisen päivityksen. Minä tutustuin Postcrossingin ihmeelliseen maailmaan juuri Marikan kautta ja nyt olen postcrossanut jo vuoden päivät. Kortteja on tullut lähetettyä 159kpl ja omasta postiluukusta on tipahtanut 152 korttia :)

Minun ehdottomia suosikkejani ovat pupu, mustavalko ja junakortit! Tarkoitus olisi tehdä niistä kustakin oma seinäkollaasi. Pupukortit piti tulla vanhan kämpän kanilan seinään, mutta katsotaan miten onnistuisin ne nyt partsille saamaan.

Tässä suosikki kanikorttini!









Suosittelen lämpimästi harrastamaan postcrossingia! Linkki. 

Postcrossaajien foorumin kautta olen löytänyt ihania kirjeenvaihtoystäviä ympäri maailmaa; Saksasta, Alankomaista, USAsta, Kiinasta ja Australiasta :) Läheiseksi on muodostunut kaksi kirjeenvaihtoystävää :) Toinen asuu Alankomaissa ja toinen USAssa.

Kirjeenvaihdon kautta pääsee syvemmin tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja sitä huomaa miten samanlaista heidänkin elämä on :) Useimmiten ajatukseni elämästä ja maailmasta pyörivät oman napani ympärillä. Sitä ei osaa hahmottaa, että toisella puolellakin maapalloa on kanikasvatusta.
Ja mikä tärkeintä kielitaito (englanti) karttuu, etenkin kun huomaa kirjettä lukiessa toisen virheet ;)

Ajatelkaa ja harkitkaa.
Postcrossing on rikkaus tässä nettikulttuuriin sidonnaisessa maailmassa.

 ~ Katja ~




sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Loma ja suunnitelmat.

Niin se kesäkuu vaihtui ja liki puolivälissä mennään :) Sadetta piisaa, mutta eiköhän aurinkoisiakin kelejä vielä tule...

Koulujen loppumisviikolla oli Henrin luokalla lemmikkipäivä. Vein sinne esittelyyn kanit, kun toinen perhe toi koiran. Valitsin mukaani Miimin ja Possun. Nappi valinta! Kaikki 20 lasta olivat aivan tohkeissaan kaneista ja kysymyksiä tulvi. Harmikseni en saanut ottaa kuvia tilaisuudesta. Molemmilla tytöillä oli valjaat, joten lapset saivat talutella pupuja koulun pihassa. Lisäksi Possu kiersi jokaisen lapsen sylistä syliin <3 Miimi puolestaan oli karatepotku tuulella. Sätki ja rimpuili jos yritti syliin nostaa. Lopulta esittelinkin lapsille miten käsitellään kiukuttelevaa kania :D Napakkaan kainalo-otteeseen kani, johan rauhoittuu ;)

Erään vanhan ja viisaan kasvattajan neuvosta kanit ovat siirtyneet nyt kesän ajaksi ruokavalioon: kuiva heinä + tuoreruoka luonnosta. Voin kertoa, että tilanne saa minun makkarat liikkeelle kotoa :D Näin ollen päivittäin rämmin mettissä, niityillä ja kuroittelen puiden oksia leikatakseni oksia. Tuoreruoka on maistunutkin kaneille erittäin hyvin. Jotain luomutuotteita ostan heille kaupan hevi-osastolta, mikäli lompakko antaa myöten. Eilen mukaan tarttui varsiselleriä, persiljaa ja basilikaa. Varsiselleri ei tehnyt kauppaansa :D Nyrpistelivät sille. Ahne kaksikko Miimi ja Syssy olivat sitten nälkäänsä popsineet ne yön aikana. Possu ei ollut edes maistanut. Aika ronkeli pikku neiti.
Ulkoa mukaani tarttuu aina koivun oksia lehtineen, voikukan lehtiä, "villi"heinää, siankärsämöä, horsmaa, apilaa, metsämansikan lehtiä, mustikan ja puolukan varpuja jne... En uskalla poimia mitään mitä en tunnista, ajattelinki että pitäisi joku luonnonkasvikirja hankkia tms.

Kanit ovat myös päässeet Toukokuusta alkaen ulos nauttimaan kesän herkuista. Vien valjaissa yhtä tai kahta kania. Sitten kani saa juosta vapaana hihna perässään. On helppo napata kani kiinni, kun valjaiden hihnasta saa otteen.
Syssy ja Possu nauttivat ulkoilusta täysin rinnoin. Juoksevat ja heittävät iloloikkaa, mutustavat leskenlehtiä, apilaa, voikukanlehtiä... Miimi taas on hyvin arka ulkona. Vetäytyy pensaiden suojaan.

Syssy spurttaa :D

Possulla vauhti päällä :D

Possun iloloikka <3

Eilen oli Kaniininkasvattajat Ryn järjestämä kaniaiheinen ruotsinkurssi. Taisin olla ainoa oppilas, joka oppi jotain :D Julia tuntui tietävän jo kaikenlaista ja Maria nyt vaan oli Maria. Kurssin vetäjä oli Leena Boswell, ExRosaris kanilan kasvattaja. Kurssilla olivat mukana myös Mirja ja Hanna.
Leena toi minulle astutuslainaan musta otter uroksen nimeltä ExRosaris Vaahtera. Suloinen mies <3 Ja mikä niskakolmio!!! En ole aiemmin sellaiseen törmännyt! Mieletön.
Vaahteran oli tarkoitus olla Miimin sulhanen, mutta näemmä minun on yritettävä pojasta puolisoa Syssylle. Molemmat tytöt olivat niin kiimassa ennen Vaahteran tuloa ja nyt ollaan kuin Saharan autiomaa >:( Syssy on kyllä "antavaisempi", mutta ei ilmeisesti neitsyenä ymmärrä miten pitäisi olla kun häntä nostetaan urosta vasten ylös :D Syssy nimittäin tarjosi peffaa Vaahteralle ja nosti hännän. Vaahtera hyppäsi selkään ja Syssy rojahti makoilemaan!! Eihän siitä mitään tule :D Turhauttavaa. Mulla on jo niin kova ikävä poikasia <3

Tässä tytöistä päivitettyä kuvaa. Syssy on kyllä upein <3

Miimi

Syssy

Possu

Uusin vahvistus naaraslaumaan - Pulla!

Tosiaan meille kotiutui Vaahteran mukana suloinen pikku tyttö ExRosaris Quutar! Aivan ihana tyttö kaikin puolin. Sain tytön Leenalta ilmaiseksi ja syksyllä minulla toivottavasti on tarjota Leenalle naaraspoikasia :) Lapset antoivat tytölle lempinimeksi Pulla :D Pullan emä on ruskea otter Ruutanan Kirsikka ja isä on sininen otter ExRosaris Usva. Pulla muutti Possun kämppikseksi. Alkuun oli pari pientä kahnausta ja nyt Possu käyttää jo Pullan peppua tyynynään <3 Hyvin se ystävyys alkoi!

Luke muutti yllättäen uuteen kotiin. Jalostusoikeuden kahteen poikueeseen jätin itselleni. Luke pääsi 11v tytön, Heidin lemmikiksi. Heidin äiti on Kangasalalainen taiteilija Hanna Korpi. Tässä linkki Hannan ateljeeseen. Elämä uudessa kodissa on lähtenyt hyvin käyntiin ja kasvattajana olen iloinen, että Luke pääsi lemmikiksi. Vaikka meilläkin kanit saavat yksilöllistä huomiota ja ovat meidän perheen lemmikkejä, uskon että silti tällainen kunnon lemmikkikoti on kanille miellyttävin.

Viimeinen päivä kotona kasvattajalla.

 
Uusi onnellinen omistaja Luke sylissä :)

Luke uudessa kodissa - aito lemmikki <3
Uuden kodin kuvien copyright perhe Korpi.

Nyt sitten vain odotan peukut ja pottuvarpaat pystyssä, että Vaahtera saisi jomman kumman tytön tiineeksi ja poikasia tulisi Heinäkuun puolella. Lämpimämmät kelitkin olisivat tervetulleita :D

Sateisen päivän keskeltä,
terkuin

Katja